Eräänä alkukevään päivänä..

… nainen käveli kadulla. Kengät laahasivat raskaina kadun hiekotusta vasten. Joka askel tuntui tympeältä, rasittavalta, ankealta. Aurinko lämmitti, mutta nainen katseli harmaata talon seinää mitään näkemättömän silmin. Seuraava seinä, seuraava harmaus, sama näyteikkuna, sama vakuutusyhtiö, kauppa, ravintola ja taas seinä. Aika mateli, kaikki oli pysähtynyttä. Tylsyys liuhui naisen ympärillä kuin ylisuuri lepakko. Sen valtavat harmaansilkkisetContinue reading “Eräänä alkukevään päivänä..”